Me&MyHair

Kuten naisilla yleensäkin, myös minulle hiukset ovat ensiarvoisen tärkeä asia ulkonäössä. Mottojani voisi olla "tukka hyvin kaikki hyvin". Teenkin pikku postauksen omista hiuksistani, unelma hiuksistani, hiuksista ylipäänsä... Olen jo sanonnu, että omia kuvia en aijo tänne laittaa. Mahdollisesti ennen ja jälkeen kuvat hamassa tulevaisuudessa. Kerron hiuksistani ja lisäilen pari havainnollistavaa kuvaa.



Aikani selailtuani, tämä on aika lähellä omaa kuontaloani tuota otsatukkaa lukuunottamatta.



Omaa hiusten väriäni en ole nähnyt sitten ala-asteen, jolloin hiukseni värjättiin ensimmäisen kerran kuparin sävyisellä sävytteellä. Siitä eteenpäin päässäni ovatkin vierailleet lähes kaikki sateenkaaren värin. Lienee snaomattakin selvää, että rakas pehkoni kärsi melkoisesti vuosien rääkistä. Etenkin yläaste ja amis olivat sille varmasti rankkoja. Halusin yhtenä päivänä blondit, seuraavana mustat. Olen ainakin kolme kertaa tehnyt mustaan tukkaan miljoona värinpoistoa. En voi suositella kenellekkään, enkä enää IKINÄ tekisi niin omille hiuksilleni. Tukka pysyi lyhyehkönä pitkän aikaa, mutta sittemmin alkoi kasvatus operaation.

Tällä hetkellä hiukseni laskeutuvat olkapäille ja ovat olleet pikimustat viimeiset..? No muutaman vuoden. Vauriota ovat yhe selkeästi näkyvissä latvoissa, mutta haluan itsepintiasesti kasvattaa vielä hieman pidemmäksi, ennen kuin annan napsaista kuivat latvat pois. Käytän hiustenpidennyksiä, joiden avulla tukka ylettyy rintoje alle. Olen yläasteelta harrastanut myös hiusten tupeerausta, onneksi vuosien saatossa myös ymmärsin, että sen voi tehdä myös siistiksi, eikä ainoa vaihtoehto ole suttuista harakanpesää muistuttava rakennelma.

Tavallaan olen tyytyväinen hiuksiini, jahka saan ne kuolleet latvat pois. Sanotaan, että olen tyytyväinen niiltä osin kun asialle on mitään tehtävissä. Toki ottaisin mieluusti oikein paksut ja vahvat hiukset ja luonnostaan kivan väriset, mutta what can you do? Tällä hetkellä haaveiss aolisi otsatukan suoraksi napsaisu. Hirvittää vain millainen lopputulos mahtaa olla, en halua parin haituvan liruverhoa silmieni varjoksi.

Mitä tulee hiusunelmiin, kuvat kertovat varmasti enemmän kuin tuhat sanaani. Lyhyt sepostus silti. Hiusväreissä minulla on ollut aina kolme rakkautta musta, vaalea ja punainen. Hiukseni kiittävät tästä. Punaista rakastan ja himoitsen aina, kun oma tukkani on muun värinen. Kuukauden jälkeen kyllästyn kuitenkin punapäänä oloon muistaessani, kuinka työlästä sitä on pitää yllä.

Musta taas on minulle se tutut ja turvallinen. Kuten vaatteissakin, mustat hiukset sopivat kaiken kanssa. Ainoa minkä koen välillä haastavaksi mustan tukan kanssa pukeutumisessa, ovat mustat vaatteet!. Koko musta asu menee kyllä blondillä, mutta minä näytän automaattisesti gootilta ja hevarilta, olivat vaatteet minkälaisia tahansa. Kuten aikaisemmassa vaatekaappipostauksessa kerroin, en tue koko mustaa asua.

Sitten se blondi. Viha-rakkaus-suhde. Tykkään ni kovasti niin monista vaaleista hiuksista, mutta inhoan varmaan ihan yhtä monia. Bloggari-idoleista, ehdottomasti eniten fanitan Cupcake Couturen Viivin sekä NFV-Emmin mahtavia, kauniita, vaaleita hiuksia. Viimeisimmästä blondikaudestani on kauan aikaa ja tekisi mielettömästi mieli kokeilla taas, mutta olen päättänyt armahtaa hiuspoloni ja harkita asiaa myöhemmin.

Kate Hudsonin ja Pixie Lottin hiukset näyttävät niin vaivattomilta, rennoilta ja seksikkäiltä. Pitää kovasti muistuttaa, että oma tukka ei ole ihan samaa paksuusluokkaa etten jo juoksisi kohti kampaamon tuoli tai vielä pahempaa; marketin hiusvärihyllyjä! Bändärille sulhanen-Daisyn tukka taas on perus hottis-pörrö. Tykkään. Tuosta kropasta myös miinustettuna viiden litran silikonit.

Tällaista tällä kertaa. Hyvää yötä ja huomenta!